Tässä reseptissä oli valmiina kaikki katastrofin ainekset mutta päätin siltä toteuttaa sen. Kyseessä on nimittäin Yhteishyvän ruoka-ohje. Jo alku alkoi kaikkea muuta kuin lupaavasti. 500 g punajuuria. Noh.... jääkaapissa sattui olemaan vain 3 punajuurta, eli 395 g. Enkä millään jaksanut lähteä vanhempieni kasvimaalle tonkimaan lisää punajuuria. Ah ja voih, toinen harmaita hiuksia aiheuttava ainesosa, ohrasuurimo. Mistä hitosta voisin tietää kuinka niitä valmistetaan, kun ohraa olen korkeintaa nähnyt pellossa. Jösses sentään, kuka näitä reseptejä oikein keksii??!! Ohjeessa sanotaan, että kypsennä ohrasuurimot suolalla maustetussa vedessä. Voitte vain arvata, kuinka ärräpäät seikkailivat keittiössä, kun pohdin tuomiopäivän ohrien valmistusta. Vedin sitten ihan randomilla vettä ja suolaa ja laitoin ohrikset kiehumaan. Tiesittekö muuten, että nekin voi polttaa tosi hienosti pohjaan?!!!
Tämä punajuurilaatikko vaatii aikaa,taitoa ja erityisesti niitä kokkielementtejä, mitä meikäläiselle ei tasan ole suotu, joten jännityksellä odotamme mitä tuolta uunista oikein tulee ja onko se ylipäätänsäkään syötävää...
Hienonna sipuli ja kuullosta se voissa. Jooh, no arvata saattaa, että eihän meillä tietystikään ollut normi sipuleita vaan punasipuleita. Ja aika houdini saat olla, että punainen sipuli muuttuu pannulla kauniin ruskeaksi. Eikä se sipulien pilkkominenkaan menny ihan ko strömmössä, nimittäin päätin kokeilla silppuamista tehosekoittimella. :D Sipulista tuli sellaiseta märkää, haisevaa ja silmiä kirvelevää mössöä, jonka sitten raa`asti tumppasin kuumalle pannulle ja käristi "ruskeaksi".
Eikä ne vaikeudet siihen lopu. Huomasin, että smetanaa oli vain yksi purkki, eli 120 g, kun ohjeessa lukee 2 dl. Noh, me korvaamme osan ylimääräisellä punaisella maidolla. Eikös ne kuitenkin molemmat tuotteet tuu lehmästä, joten nou hätä! :D (paitti että en oo koskaan nähny lehmää, joka lypsäis suoraan smetanaa....)
Sovellusta sovellusten perään. En ollut ihan varma kaapissa majailevan siirapin parasta ennen päivästä, joten päätin korvata siirapin agavesiirapilla. Siirappi kuin siirappi, eiks nii?!!
Pippurin ja meiramin skippasin suosiolla, sillä meiramia ei löytynyt tähän hätään ja pippurit ovat kokonaisia ja mies hajotti morttelin, joten katsoin parhaakseni tyytyä vain suolaa, joka sekin oli murennettava sormin.
Nyt tuo koko komeus on uunissa. (ja tietty uunista on valo palanut) Joten tässä teille ei-niin-muunneltu-ohje;
500 g punajuuria
2 ½ dl rikottuja ohrasuurimoita ( niitä piti keittää muuten 40 min)
1 L vettä (ihan hanasta pistin menemään sen kummempia mittaamatta)
1 tl suolaa
2 sipulia (ei lukenu, että minkä värisiä, pääasia, että ovat sipuleita)
2 dl smetanaa
1 dl maitoa
3 kananmunaa
1 rkl siirappia
1 tl suolaa
3 tl meiramia
½ tl pippuria
pinnalle voita ja seesaminsiemeniä.
kypsennä ensin ohrikset, sen 40 min. raasta punajuuret (muuta ei sormia). hienonna sipuli ja kärvennä sitä pannulla. (ei mustaks, vaikka en oo kyl mikään rasisti!) Seuraavaksi sekoita ryynit, sipulit ja punajuuret keskenään isossa vuoassa. Ota erillinen kulho, johon nakkaat munat, maidon ja smetanan. Suosittelen sekoittamaan jollain vehkeellä, sillä lusikka ja tavis käsivatkain oli surkeita siihen hommaan! Vedä mausteet sekaan ja pinnalle voinokareita ja seesaminsiemeniä. Törkkäsen uuniin 175 asteeseen noin tunniksi. (säädä munakello tai laita puhelimeen hälytys!)
Istu alas ja katso ahdistuneena keittiötä, joka on väriltään enemmän tai vähemmän punainen, sillä punajuuren paloja on joka puolella ja ne ovat värjänneet kaiken, mihin koskevat.
Tunne sympatiaa miestä kohtaan, joka illalla saavuttuaan töistä näkee tiskivuoren ja muun sotkun. Poistu sen jälkeen hiljaa takavasemmalle ja tuumaa, että rokatessa roiskuu ja tälläsen sää oot valinnu. Live with that!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti