Tunsin itseni kovin itsevarmaksi onnistuiden vanukkaiden teon jälkeen ja innostuin kovasti tästä reseptistä. Ja kuvakin oli niin herkullisen näköinen (tämä respa bongattu Jamielta).
Noh, meillähän ei tietystikään ollut vaniljatankoa vaikka kuinka pengoin maustekaappia. Lohdukkeeksi löysin kuitenkin vanilliinisokeria. Close enough. :)
En halunnut myöskään tehdä vihreän teen makuista pannacottaa vaan himosin kasvimaalla kasvavia minttuja, minttuja siis hakemaan. Voin kuulkaas kertoa, ettei menny ihan niinku piti. :D
Douple cream on tod.näk.vaahdotettu kerma. Arvatkaas kuka muisti moisen valmistusvaiheessa?! No todellakaan en muistanu. Meikäläisen pannacotta pysyi kasassa pakastuksen voimalla...
Nooh.... kerrankos sitä tapahtuu. Tässäpä teille muunneltu resepti ihkusta herkusta;
1 dl maitoa (rasvaisinta mitä löytyy)
2 tl vanilliinisokeria
3,5 dl vaahdotettua kermaa (ei siis suoraan purkista, niinko mä)
1 ½ liivatelehteä
70 g tomusokeria
100 g tummaa suklaata
2 nippua minttua (revi lehdet ja murskaa niitä hellästi käsissä)
Teeppä näin:
Ota kattila (meitsi otti pannun, kun muita ei ollu puhtaana) ja lisää sinne maito ja "murskatut" mintut ja vanilliinisokeri. Lämmitä seosta n.10 minuttia, ei silleen, et maito palaa pohjaan. ;)
Laita liivatelehdet kylmään veteen n. 5 minuutiksi. Ota pannu liedeltä ja anna hetki jäähtyä. Purista liika vesi pois liivatelehdistä ja lisää ne maitoseokseen. (ai niin, poista ne mintut sieltä eka!!)
Sekoita tomusokeri vaahdotettuun kermaan ja sekoita yhteen vaahdotettu kerma ja pannussa jäähtyvä maitoseos. Kaada seos metallisiin kuppeihin (tai niihin himskatin cappucinokuppeihin, joita meillä ei edelleekään ole!) ja laita jäähtymään ainakin tunniksi jääkaapiin (tai mun tapauksessa pakastimeen, koska unohdin vaahdottaa kerman...).
Sulata suklaa vesihauteessa (jos suklaa on liian tahmeaa, voit lisätä sinne hieman vettä tai maitoa). Ota valmiit pannacotat jääkaapista, kumoa ne lautaselle ja lisää suklaata joko päälle tai viereen lautaselle. Tarjoile ja nauti. :)
No ei menny ihan ohjeen mukaan.... minttua tuli laitettua ehkä turhan anteliaalla kädellä ja mielestäni sokeriakin oli liikaa (imelää yök). Arvoisa raati (kakarat) arvosteli ehkä hiemankin kärkkäästi. (esikoiselle riitti pelkkä haistaminen-----> karmeaa moskaa. Kuopus veti naamariinsa 1½ kuppia, jonka jälkeen totesi, että oksettaa....) Itse sain maisteltua yhden kupillisen ja se riitti. Tästä makeasta ällötyksestä tuli kyllä kerrassaan huono olo (liikaa sokeria). Seuraavalla kerralla saamme kyllä huoletta tiputtaa tomusokerin pitoisuutta (sekä vähentää minttua). :D
lauantai 27. syyskuuta 2014
keskiviikko 10. syyskuuta 2014
paistettu suklaavanukas
Muistin Jamie Oliverin tehdessäni sinisimpukoita ja tutustuin tarkemmin hänen sivuihinsa. Kerrassaan loistavat sivut! Pieneksi ongelmaksi tosin muodostuu englanninkieli ja erityisesti kokkisanasto. (kuten arvata saattaa). Mutta eipä hätää, kyllä addi aina keinon keksii ja jos ei keksi niin sitten vaan sovelletaan. :D
Tällä kertaa etsin kuumeisesti jälkiruokaohjeita ja koska rakastan kaikkea missä on suklaata, valitsin perheelleni tälläisen jälkiruoan, niiden sinisimpukoiden kaveriksi. Yleensä ruokalajia, joita väännän ensi kertaa, tuppaavat menemään enemmän taikka vähemmän poskelleen, joten minulla ei mitenkään ollut kovin suuria odotuksia tältä(kään) jälkkäriltä mutta poikkeus vahvistaa säännön. Positiivisesti saimme yllättyä, sillä tämä ruokalaji oli taivaanlahja jo ekasta kokeilusta. Nopea ja helppo tehdä (usko tai älä) ja kerrassaan mahtavan suklainen maku, olematta kuitenkaan liian siirappinen.
Yllättääköhän se ketään, jos kerron, ettei suklaaherkkumme mennyt ihan ohjeiden mukaan...? Tässäpä teille tarina pienestä taivaallisesta makumatkasta;
En halunnut tehdä alkuperäisen ohjeen mukaan, sillä se oli mielestäni liian suuri määrä, joten puolitin ohjeen määrät. Noooh, jouduin hiukkasen pyöristelemään, sillä pariton luku harvoin menee tasan, kun sen jakaa puolella. Pannaas ekaksi alkuperäistä ohjetta kehiin;
455 g tumma suklaata
50 ml vahvaa kahvia
125 g suolaamatonta voita
6 munaa
200 g sokeria
100 g jauhettuja pähkinöitä
100 g vehnäjauhoja
Puolitin siis ohjeessa olevat määrät, tosin kahvin kohdalla unohdin sen. :D Käytin cashew pähkinöitä, kun muuta ei ollut saatavilla ja riisijauhon korvasin vehnäjauhoilla. Suolaamatonta voita löytyi (kiitos venäjä!)
Koska alkuperäinen ohje oli englanniksi, jouduin hieman huutelemaan FB:ssa apuja suomennoksen suhteen. Nämähän olisi kuulunut tehdä cappuccino kuppeihin muttei meillä mitään sellaisia ole. Hyvä, että edes taviskuppeja löytyy epämääräinen määrä (ja useimmiten niistäkin puuttuu korvat). Korvasin siis ne paperimuffinivuuilla ja silikonivuolla.
Ohjeessa myös neuvottiin käyttämään pieniä jääpalamuotteja muttei niitäkään ollut saatavilla just ny. Käytin korvaana tuotteena sitten sellaisia silikoonisia suklaamuotteja ja ihan hyviä niistä tuli. :)
Aloitellaanpas valmistusohjeella;
sulata suklaa kahvissa. Tumppasin kuuman kahvin kuppiin ja pilkoin suklaat perään. Koska suklaa ei sulanut nanosekunnissa, turvauduin mikroon. Kaada sulanut sekoitus niihin jääpalamuotteihin (tai vastaaviin) ja tunge pakastimeen.
Sulata loput suklaat voin kanssa. Sekoita sokeri ja munanvalkuaiset vaahdoksi. Kaada keltuaiset jäähtyneeseen suklaavoihin, lisää jauhot (ja unohda muuten ne jauhetut pähkinät...) ja pähkinät. Sekoita varovasti. Kaada lopuksi munavaahto ja varovaisesti sekoita. Uuni 200 asteeseen. Laita taikinaa muffinivuoan pohjalle, ota pakastimesta jäätyneet suklaakahvit ja lisää ne taikinaan, lopuksi lisää taikinaa päälle niin, että jäätyneet suklaakahvipalat jäävät piiloon. Laita koko komeus uuniin n. 20 minuutiksi.
Kun paistetut vanukkaat ovat "kypsiä" ota ne uunista ulos ja anna jäähtyä hetken. Lisää niiden päälle sulatettua suklaata ja murskattuja pähkinöitä. Tarjoile lämpöisinä. (tai kylminä, niinkuin minä).
Valitettavasti unohdin kokonaan pähkinät sieltä taikinasta mutta ei se mitään. Makua se ei heikentänyt millään lailla. Ehkä jopa päinvastoin. :D Näistä saattaisi tulla jopa vieläkin parempia, jos ne tekisi kuin Jamie Oliver. Olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen, sillä nämä kelpasivat niin lapsille, kuin puolisolle ja jopa suklaata inhoavalle ísälleni.
Tällä kertaa etsin kuumeisesti jälkiruokaohjeita ja koska rakastan kaikkea missä on suklaata, valitsin perheelleni tälläisen jälkiruoan, niiden sinisimpukoiden kaveriksi. Yleensä ruokalajia, joita väännän ensi kertaa, tuppaavat menemään enemmän taikka vähemmän poskelleen, joten minulla ei mitenkään ollut kovin suuria odotuksia tältä(kään) jälkkäriltä mutta poikkeus vahvistaa säännön. Positiivisesti saimme yllättyä, sillä tämä ruokalaji oli taivaanlahja jo ekasta kokeilusta. Nopea ja helppo tehdä (usko tai älä) ja kerrassaan mahtavan suklainen maku, olematta kuitenkaan liian siirappinen.
Yllättääköhän se ketään, jos kerron, ettei suklaaherkkumme mennyt ihan ohjeiden mukaan...? Tässäpä teille tarina pienestä taivaallisesta makumatkasta;
En halunnut tehdä alkuperäisen ohjeen mukaan, sillä se oli mielestäni liian suuri määrä, joten puolitin ohjeen määrät. Noooh, jouduin hiukkasen pyöristelemään, sillä pariton luku harvoin menee tasan, kun sen jakaa puolella. Pannaas ekaksi alkuperäistä ohjetta kehiin;
455 g tumma suklaata
50 ml vahvaa kahvia
125 g suolaamatonta voita
6 munaa
200 g sokeria
100 g jauhettuja pähkinöitä
100 g vehnäjauhoja
Puolitin siis ohjeessa olevat määrät, tosin kahvin kohdalla unohdin sen. :D Käytin cashew pähkinöitä, kun muuta ei ollut saatavilla ja riisijauhon korvasin vehnäjauhoilla. Suolaamatonta voita löytyi (kiitos venäjä!)
Koska alkuperäinen ohje oli englanniksi, jouduin hieman huutelemaan FB:ssa apuja suomennoksen suhteen. Nämähän olisi kuulunut tehdä cappuccino kuppeihin muttei meillä mitään sellaisia ole. Hyvä, että edes taviskuppeja löytyy epämääräinen määrä (ja useimmiten niistäkin puuttuu korvat). Korvasin siis ne paperimuffinivuuilla ja silikonivuolla.
Ohjeessa myös neuvottiin käyttämään pieniä jääpalamuotteja muttei niitäkään ollut saatavilla just ny. Käytin korvaana tuotteena sitten sellaisia silikoonisia suklaamuotteja ja ihan hyviä niistä tuli. :)
Aloitellaanpas valmistusohjeella;
sulata suklaa kahvissa. Tumppasin kuuman kahvin kuppiin ja pilkoin suklaat perään. Koska suklaa ei sulanut nanosekunnissa, turvauduin mikroon. Kaada sulanut sekoitus niihin jääpalamuotteihin (tai vastaaviin) ja tunge pakastimeen.
Sulata loput suklaat voin kanssa. Sekoita sokeri ja munanvalkuaiset vaahdoksi. Kaada keltuaiset jäähtyneeseen suklaavoihin, lisää jauhot (ja unohda muuten ne jauhetut pähkinät...) ja pähkinät. Sekoita varovasti. Kaada lopuksi munavaahto ja varovaisesti sekoita. Uuni 200 asteeseen. Laita taikinaa muffinivuoan pohjalle, ota pakastimesta jäätyneet suklaakahvit ja lisää ne taikinaan, lopuksi lisää taikinaa päälle niin, että jäätyneet suklaakahvipalat jäävät piiloon. Laita koko komeus uuniin n. 20 minuutiksi.
Kun paistetut vanukkaat ovat "kypsiä" ota ne uunista ulos ja anna jäähtyä hetken. Lisää niiden päälle sulatettua suklaata ja murskattuja pähkinöitä. Tarjoile lämpöisinä. (tai kylminä, niinkuin minä).
Valitettavasti unohdin kokonaan pähkinät sieltä taikinasta mutta ei se mitään. Makua se ei heikentänyt millään lailla. Ehkä jopa päinvastoin. :D Näistä saattaisi tulla jopa vieläkin parempia, jos ne tekisi kuin Jamie Oliver. Olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen, sillä nämä kelpasivat niin lapsille, kuin puolisolle ja jopa suklaata inhoavalle ísälleni.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)