Halusin vaihteeksi keittomaista ruokaa ainaisen pannulla paistamisen sijaan. Mielessäni leijaili ajatus thai-tyyppisestä kanakeitosta mutta sitten muistin, että meillä on lapsia. Lapsia, jotka eivät tykkää vahvasti maustetusta ruoasta, joten piti kehitellä ihan tavis kanakeittorespa. Ja jälleen kerran google petti minut ja jouduin surffaamaan useilla sivuilla, soveltaessani meille kanakeittoa.
Nooooh..... Kyllähän sitä keittoa nyt syö mialummin ko turpaansa ottaa mutta sanottakoon, että on sitä parempaaki saatu. :D
Tällänen siittä sitte tuli:
Broilerin rintafilee 450 g (saatto siin olla 400 g)
riisiä (oman maun mukaan) 1 dl
Minimaissia suolaliemessä 1 tölkki
Kesäkurpitsaa 10 cm siivu (en muute mitannu, taaskaan)
pieni pussi maissi-herne-paprikaa
pieni palsternakka (arvakkaas oliko vaikee muistaa tän juureksen nimee!!!!Tuijottelin sitä tuola jääkaapis ja yritin muistella mikä simpura se o)
porkkana 1 kpl
yksi pieni pyöreä valkosipuli (meil o hassui valkosipuleit, ku niis ei oo kynsii!!)
currya 3 tl (saatto olla, et meni enempi, ko purkista vaan tuikkasin menemään...)
sipulijauhetta (ihan näppistuntumalla mentiin)
Herbamare yrttisuolasekoitus sellanen ruokalusikallinen
loraus soijakastiketta
2 tl basillikaa
2 tl oreganoa
viipaloi/kuutioi broikkufileet, siivuta minimaissit. Kesäkurpitsaa ei kandee silvota kovin piäneks,männöö ihan muussiks muute. Porkkanat pilko sellasiks söpöis tikuiks ja palsternakkaki sellaseks ohueks. Valkosipulin vedin 4 osaan ja nakkasin kattilaan, riisien jo kiehuessa. Riisit sais kuulemma kiehuu sellaset 10 minsaa. Ku riisit alkaa olla pehmeitä, viskaa kanat kyytiin ja perään mausteet (oregano ja basillika kyl kandee laittaa vasta ihan vimoseks) Porkkanat ja palsternakka kandee laittaa ajoissa sinne kattilaan, et ehtiivät pehmetä tarpeeks (kurjaahan se o, jos keitos on jo valmiina omat hammastikut). Pakastepussitavarat voipi viskoo kyytiin jotakuinki kanojen jälkeen.
Keittele soppaa sellaset 20-30 minsaa hiljasella tulella.
Lapsillehan tää ei sit kelvannu. Löyty vaik mimmosta selitystä, miks ei kelepaa. Noh, saapahan sitä itte sitten syyvä loppuviikon sitä yhtä ja samaa, ko tuli keiteltyä koko kattilallinen!
Ja mikä parasta, mikään ei palanu, eikä kellään mennynnä hermot! Josko sitte seuraavalla kerralla olis maku kohillaan. ;)
tiistai 17. joulukuuta 2013
tiistai 10. joulukuuta 2013
Kärvistelevää ankkaa mustaherukkakastikkeella
Lentopelkokaan ei ollut vielä kunnolla hellittänyt, kun jo himoitsin Espanjan reissulla saadusta herkullisesta ankasta. Siivekkäät ovat aina olleet yksi makunautinnon kohokohdista elämässäni mutta usein minun keittiössäni ne ovat olleet kaikkea muuta. :D
Tilasin siis Espanjan reissulla itselleni ankanrintaa kirsikkakastikkeella ja koska kirsikoita on tähän aikaan vuodesta jokseenkin mahdotonta haalia (muista ny, myö asutaan jotakuinki maalla!!!) ni aattelin, et mustaherukkahan ajaa melki saman asian, eiks nii?!!
Ankanrintaa sai sopivasta taas Lidlistä ja kun matkustaa äidin ja isän mukana kauppaan, ei tarvitse edes omaa lompakkoansa ottaa mukaan. :)
Muutamia hassuja sattumuksia, joista haluan mainita teille ystäväiseni (näin jälkiviisaana);
1.Ihan piäni vinkki (ja aika ehroton) sulata ne saamarin kaakattaja, ennenko ko lykit sitä mihkää pannulle. Voin kertoos, et aika mustaa korppua tulee, ko lykkää sen jäisenä suoraan pannulle ja kuvittelee, et se siinä johki kypsyis. (ei muute tullu kauniin ruskeeta pintaa tähän siivekkääseen!)
2. Jos haluut pelata varman päälle, ni kipase ostamas jotain valmista ruokaa pakastimeen tai jääkaappiin, jos ny kuiteskin käy niinko mulle yleensä(ruoka palaa tai soon jokseensakin pahaa). Nälkäsenä sitä kyräilee paljo enempi kanssaihmisiä ko kylläsenä (varsinki puolisoo).
Tässäpä ohje, äläkä tee niinku mä tein.
Jälleen kerran kertauksen vuoks, sulata se ankka. Mielellään jos tänään paat jääkaappiin ni huomenna alat vasta kokkaan sitä.
yksi (ei enää jäinen) ankanrinta
Ankan paisto-ohje;
ota ankka ja laita kylmälle pannulle. Ai niin, ennen sitä kandee vetää viiltoja siihen ankan rasvakyljelle. (se ihrapuoli). Paista rasvapuoli alaspäin (en muute tasan kattonu kelloo, ku se ankkahan oli jäässä). Paistele sellaiseksi kauniin ruskeaksi (voiks muute koskaan paistaa ruman ruskeaksi?!?). Käännä ankka toisinpäin ja paista toiseltakin puolelta. Nyt muuten vasta hoksasin, et varmaan fiksuista olis ton pintapaistamisen jälkeen törpätä se uivelo uuniin kypsymään. :D uunissa sitä vois paistella sellaset 20-30 minsaa.
Lisukkeet;
Uunijuurekset on jees. Paitsi ei palaneena! Ei muute kuullosta houkuttelevalta; kärvennettyä ankkaa palaneilla punajuurilla. :D
Jos laitat uunijuureksia ni marinoi ne (eli upota) oliiviöljyyn, jonka seassa on rosmariinia, ruususuolaa ja paprikajauhetta (äläkä ny kysele mitään määriä, tuurilla tai taidolla vaan), asettele uuninpellille ja puoleks tuntii uuniin, tai tarpeen vaatiessa (onkohan toi yhdyssana?!) 50 minsaa.
Mustaviiniherukkakastike. (voin sanoo, ettei menny Espanjan punaviiniostokset sittenkään hukkaan!)
Ja koska missään ei ollut ohjetta ns.valmiskastikkeelle, piti tälläkin kertaa uskoa omiin kykyihin ja soveltaa. :D
1 dl punaviiniä (voi olla enemmänki jos tykkää maistella siinä sivussa)
1 rkl siis kukkarallinen mustaherukkahyytelöä (en jaksanu ite tehä ni ostin Lildistä)
1 dl vettä (sitä väritöntä nestettä, mitä tulee hanasta, keittiössä)
1-1½ dl ankasta ilmestynyttä paistinrasvaa (en muute mitannu paljonko sitä nestettä irtos)
½ jättisipuli (en jaksanu pilkkoa enempää, ko kirveli muutenki silmiä)
1 rkl timjamia
2 tl suolaa
Aloita keittämällä punaviinit kattilassa, paahda pannulla sipulisilppua ja lisää se sitten kattilaan punaviinin joukkoon. Lisää joukkoon timjamit (mulla mitään oksia ollu tähän aikaan vuodesta, nehän on jumankekka lumenalla!). Keittele vekkulia seosta hetken aikaa. Pitäisi mennä kasaan mut eihän keittokaan mihkään kasaan osaa mennä, sehän haihtuu ko tarpeeks keittelee!
Siivilöi punaviinikeitto toiseen astiaan, huuhtase kattilaa ja laita punaviinikeitto takaisin kattilaan ilman timjami-sipulipaloja. Kattila takas liedelle ja perään vesi ja ankasta irronnut liemi. Kuumenna kiehuvaksi, ota liedeltä ja lisää suola sekä mustaherukkahyytelö. Jatka kuumentamista sen verran, että mustaherukkahyytelö sulautuu joukkoon (ja niin he ovat kaikki yhdessä harmoniassa siellä kattilassa.)
Kastike jää lirumaiseksi mutta ei se makuun vaikuta. :)
Vaikka meillä kärvähtikin se lentävä ja lisukkeet niin kastike pelasti tunnelman, sillä se oli aivan käsittämättömän hyvää. Tuolla se odottaa jäätyneenä ulkoeteisessä, kun kaikkea ei saatu saman aterian ohella tuhottua.
Alkuperäinen ohje kastikkeelle löytyy täältä;
http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/mustaherukkakastike
Josko sitä vahingosta viisastuneena ottaisi tällä kertaa sen ankan ihan ajoissa pois pakastimesta.Ainakin ennenkuin nälkä yllättää ja safkaa pitää saada nytheti. ;)
Tilasin siis Espanjan reissulla itselleni ankanrintaa kirsikkakastikkeella ja koska kirsikoita on tähän aikaan vuodesta jokseenkin mahdotonta haalia (muista ny, myö asutaan jotakuinki maalla!!!) ni aattelin, et mustaherukkahan ajaa melki saman asian, eiks nii?!!
Ankanrintaa sai sopivasta taas Lidlistä ja kun matkustaa äidin ja isän mukana kauppaan, ei tarvitse edes omaa lompakkoansa ottaa mukaan. :)
Muutamia hassuja sattumuksia, joista haluan mainita teille ystäväiseni (näin jälkiviisaana);
1.Ihan piäni vinkki (ja aika ehroton) sulata ne saamarin kaakattaja, ennenko ko lykit sitä mihkää pannulle. Voin kertoos, et aika mustaa korppua tulee, ko lykkää sen jäisenä suoraan pannulle ja kuvittelee, et se siinä johki kypsyis. (ei muute tullu kauniin ruskeeta pintaa tähän siivekkääseen!)
2. Jos haluut pelata varman päälle, ni kipase ostamas jotain valmista ruokaa pakastimeen tai jääkaappiin, jos ny kuiteskin käy niinko mulle yleensä(ruoka palaa tai soon jokseensakin pahaa). Nälkäsenä sitä kyräilee paljo enempi kanssaihmisiä ko kylläsenä (varsinki puolisoo).
Tässäpä ohje, äläkä tee niinku mä tein.
Jälleen kerran kertauksen vuoks, sulata se ankka. Mielellään jos tänään paat jääkaappiin ni huomenna alat vasta kokkaan sitä.
yksi (ei enää jäinen) ankanrinta
Ankan paisto-ohje;
ota ankka ja laita kylmälle pannulle. Ai niin, ennen sitä kandee vetää viiltoja siihen ankan rasvakyljelle. (se ihrapuoli). Paista rasvapuoli alaspäin (en muute tasan kattonu kelloo, ku se ankkahan oli jäässä). Paistele sellaiseksi kauniin ruskeaksi (voiks muute koskaan paistaa ruman ruskeaksi?!?). Käännä ankka toisinpäin ja paista toiseltakin puolelta. Nyt muuten vasta hoksasin, et varmaan fiksuista olis ton pintapaistamisen jälkeen törpätä se uivelo uuniin kypsymään. :D uunissa sitä vois paistella sellaset 20-30 minsaa.
Lisukkeet;
Uunijuurekset on jees. Paitsi ei palaneena! Ei muute kuullosta houkuttelevalta; kärvennettyä ankkaa palaneilla punajuurilla. :D
Jos laitat uunijuureksia ni marinoi ne (eli upota) oliiviöljyyn, jonka seassa on rosmariinia, ruususuolaa ja paprikajauhetta (äläkä ny kysele mitään määriä, tuurilla tai taidolla vaan), asettele uuninpellille ja puoleks tuntii uuniin, tai tarpeen vaatiessa (onkohan toi yhdyssana?!) 50 minsaa.
Mustaviiniherukkakastike. (voin sanoo, ettei menny Espanjan punaviiniostokset sittenkään hukkaan!)
Ja koska missään ei ollut ohjetta ns.valmiskastikkeelle, piti tälläkin kertaa uskoa omiin kykyihin ja soveltaa. :D
1 dl punaviiniä (voi olla enemmänki jos tykkää maistella siinä sivussa)
1 rkl siis kukkarallinen mustaherukkahyytelöä (en jaksanu ite tehä ni ostin Lildistä)
1 dl vettä (sitä väritöntä nestettä, mitä tulee hanasta, keittiössä)
1-1½ dl ankasta ilmestynyttä paistinrasvaa (en muute mitannu paljonko sitä nestettä irtos)
½ jättisipuli (en jaksanu pilkkoa enempää, ko kirveli muutenki silmiä)
1 rkl timjamia
2 tl suolaa
Aloita keittämällä punaviinit kattilassa, paahda pannulla sipulisilppua ja lisää se sitten kattilaan punaviinin joukkoon. Lisää joukkoon timjamit (mulla mitään oksia ollu tähän aikaan vuodesta, nehän on jumankekka lumenalla!). Keittele vekkulia seosta hetken aikaa. Pitäisi mennä kasaan mut eihän keittokaan mihkään kasaan osaa mennä, sehän haihtuu ko tarpeeks keittelee!
Siivilöi punaviinikeitto toiseen astiaan, huuhtase kattilaa ja laita punaviinikeitto takaisin kattilaan ilman timjami-sipulipaloja. Kattila takas liedelle ja perään vesi ja ankasta irronnut liemi. Kuumenna kiehuvaksi, ota liedeltä ja lisää suola sekä mustaherukkahyytelö. Jatka kuumentamista sen verran, että mustaherukkahyytelö sulautuu joukkoon (ja niin he ovat kaikki yhdessä harmoniassa siellä kattilassa.)
Kastike jää lirumaiseksi mutta ei se makuun vaikuta. :)
Vaikka meillä kärvähtikin se lentävä ja lisukkeet niin kastike pelasti tunnelman, sillä se oli aivan käsittämättömän hyvää. Tuolla se odottaa jäätyneenä ulkoeteisessä, kun kaikkea ei saatu saman aterian ohella tuhottua.
Alkuperäinen ohje kastikkeelle löytyy täältä;
http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/mustaherukkakastike
Josko sitä vahingosta viisastuneena ottaisi tällä kertaa sen ankan ihan ajoissa pois pakastimesta.Ainakin ennenkuin nälkä yllättää ja safkaa pitää saada nytheti. ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)